Haaveita ja karsimista

-

Tänään aloitin marjapellon kevättyöt. Aamulla keräsin inspiraatiota katsomalla puutarhaohjelmaa telkkarista ja sitten tartuin leikkureihin. Olen aikaisessa, tiedän, vadelmapensaat voisi hyvinkin leikata vasta maaliskuussa. Mutta nyt on niin vähän lunta, että päätin tarttua toimeen hyvissä ajoin. Vanhat versot pois ja uusiakin on karsittava. 


Meillä vadelma kasvaa avomaalla, lajikkeina Ottawa ja Muskoka. Viime vuonna istutimme myös vähän Glen Amplea, saa nähdä, mitä niistä näillä leveyksillä tulee. Viimekesäiset vadelmat eivät olleet maultaan parhaita mahdollisia. Mietin, että jäivätkö sokerit kehittymättä liian tiheässä kasvustossa, vai mikä oli vikana. Erinomaista hilloa niistä toki sai. Tänä vuonna aion karsia versoja runsaammin, jospa ilmavampi kasvusto antaisi auringon helliä kehittyviä marjoja. 


Työ ei toki tullut vielä valmiiksi. Luotan siihen, että edessä on runsaasti aurinkoisia kevättalven päiviä, jolloin on ilo puuhastella marjapellolla. 


Viime syksynä Pukkilan koekeittiössä kiehui muuten vadelmahillokattiloiden lisäksi vadelmasiirappikattiloita. Vadelmasiirppi on tavattoman hyvää esimerkiksi jäätelön tai pannukakkujen kanssa. Ohjeen löydät mm. täältä (aukeaa uuteen ikkunaan).

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helpotuksen huokaus

-
Kuva
Juhannusviikko käsillä ja istutukset alkavat olla ohi. Huh!  Tänä vuonna saatiin pellolle viherherukoiden ja omenapuiden sekä pienen mansikkarivistön taakse myös tuulensuojaistutus. Peltoaukealla tuulee melkein koko ajan, mistä pienet pölyttäjät ja sitä myötä marja- ja hedelmäsato eivät tykkää. Onneksi tuulensuojarivin saa tukiehtojen mukaan ihan virallisesti pellolle perustaa, ja ennen pitkää se auttaa tuulipulmaan. Tuulensuojakasviksi valikoitui kotimainen metsäkuusi. Toki taimet ovat vasta noin 25 senttisiä, muutama vuosi menee, ennen kuin niistä on mitään hyötyä tuulentorjunnassa. Luotetaan nyt kuitenkin kiinalaiseen viisauteen, jonka mukaan paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten ja toiseksi paras on nyt.  Mustaherukka kypsyttelee jo marjojaan lehtien suojissa. Mitään valtavaa satoa emme odota, mutta luulenpa, että aivan riittävältä se tuntuu poiminnan loppuvaiheessa. Lajikkeina meillä on aikaista, ihanan lempeää Heddaa ja myöhäisempää, muhkeaa Titaniaa. Itse rakasta...
Lue lisää

Mopo keulii!

-
Kuva
  Voi sentään. Kevättalven aurinko tekee nyt farmarille tepposia. Järkevä farmari tilasi syksyllä järkevän määrän uusia viherherukan taimia, joista saa pienen sievän lohkon vadelman viereen. Mieto viherherukka oli farmarillekin alun perin uusi tuttavuus, mutta muutaman makean marjan maistettuaan päätös taimien ostamisesta syntyi nopeasti. Herukka kuin herukka, eiköhän se menesty samoin kuin mustaherukkakin. Sitten farmari järkevästi päätti, että kevään istutukset ja taimitilaukset ovat nyt siinä.  Nyt tämä fiksu päätös unohtui jonnekin ö-mapin pohjalle. Farmari nimittäin alkoi nähdä silmissään kuvia kukkivasta OMENATARHASTA. Sellaisesta, jossa farmin mehiläiset idyllisesti keväisin pörräävät ja josta syksyisin kannetaan korvokaupalla omenoita mehustamoon.   Arvaat varmaan, että farmari tilasi juuri 30 isohkoa omenapuun tainta. Ei mitään kääpiöiviä ammattilaisviljelmälle tarkoitettuja, vaan ihan kunnon puita. Koska siihen viherherukkalohkon viereen kyllä sievästi mahtuu my...
Lue lisää